Maailma sähköistyy vauhdilla. Sähköä kuluu yhä enemmän niin liikenteessä kuin muissakin arjen toiminnoissa. Palvelut ovat siirtyneet verkkoon ja sosiaalisia suhteita pidetään yllä somessa. Parhaillaan olemme tekoälyvallankumouksen kynnyksellä. Sähköverkkoon liittymisen kysyntä on kasvanut merkittävästi jo yksin siitä syystä, että datakeskushankkeita on suunnitteilla ruuhkaksi asti.
Hallitsemattomasti kasvava ja täysin sääntelemätön sähkömarkkina ei ole Suomen etu. Sähkön tuotantoa ja kulutusta tulee yhteensovittaa. Siksi sähkömarkkinalain uudistaminen on tarpeen. Hallituksen sähkömarkkinalakiesitykseen liittyvä etusijamenettely on kuitenkin riski itäisen Suomen mahdollisuuksille pysyä mukana energiamurroksessa.
Mikäli esitys menee sellaisenaan läpi, on vaarana, että itäinen Suomi jää uusiutuvan energian hankkeissa entistä pidemmälle takamatkalle investointien kohdentuessa jälleen läntiseen Suomeen. Tämän huolen nosti esille myös sähkötekniikan professori Jukka Lassila LUT-yliopistosta Helsingin Sanomissa 14.10.2026. Hän totesi, että lakiesityksessä ei ole ajateltu loppuun asti sitä, miten erilaisessa kilpailuasetelmassa alueet käytännössä ovat.
Maan sisäisten alueellisten erojen kasvaminen ja elinkeinojen kehittämisedellytysten rajoittaminen on lopulta koko Suomen kasvun ja kehityksen este. Kyse on myös turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Mitä keskittyneempi energiatalouden rakenne meillä Suomessa on, sitä alttiimpia olemme yhteiskuntana erilaisille häiriöille.
Sähkökapasiteetin tarjoamista koskevassa sääntelyssä onkin varmistettava, etteivät investoinnit ja niistä koituvat hyödyt keskity alueellisesti entistä voimakkaammin. Sähkömarkkinalain jatkovalmistelussa on varmistettava, että Itä-Suomelle taataan reilu mahdollisuus kilpailla investoinneista samalta viivalta muun maan kanssa.