Etelä-Savon maakuntahallitus teki äskettäin vierailun Brysseliin, Euroopan Unionin ytimeen. Vierailut niin parlamentissa, komissiossa kuin useissa Suomen edustustoissa tarjosivat paljon tietoa, arvokkaita kohtaamisia ja loistavan mahdollisuuden kertoa EU-päättäjillemme maakuntamme haasteista ja mahdollisuuksista.
Itäisen Suomen ääni tahtoo jäädä valtakunnan politiikassa yrityksistä huolimatta vaimeaksi. Sen sijaan EU-tasolla alueiden merkitys tunnutaan ymmärtävän paremmin. Mepit puoluetaustasta riippumatta toivat tapaamisissa esiin huolensa EU-rahoituksen kohdentumisesta alueita huomioivalla tavalla myös tulevalla rahoituskaudella.
Euroopan itäisten raja-alueiden tilanteeseen on otettu painokkaasti kantaa koko parlamentin tasolla. Parlamentti hyväksyi lokakuun lopulla päätöslauselman, jossa Euroopan parlamentin jäsenet vaativat itäisille raja-alueille räätälöityä tukea. Mepit ehdottavat näille alueille korvamerkittyä lisämäärärahaa, jossa huomioidaan alueiden altistuminen sotaan liittyville hybridi-, väestö-, talous- ja turvallisuuspaineille.
Parlamentin lokakuisessa päätöslauselmassa tuodaan esille myös turvallisuuteen ja selviytymiskykyyn liittyvät muut kuin sotilaalliset investoinnit, kuten satsaukset alueiden terveydenhuoltoon, maanteihin, energiaan ja siviilivalmiuteen. Sama asia tuotiin selkeästi esille vieraillessamme NATO:n päämajassa. Sotilaallinen puolustus on riippuvainen siviiliyhteiskunnan toiminnoista. Siksi itäinen Suomi ei voi tyhjentyä asukkaista eikä sote- ja koulutuspalveluista eivätkä tiet ja raiteet saa rapistua.
EU-tasolla ymmärretään itäisten alueiden ahdinko ja hajautetun yhteiskunnan merkitys kokonaisturvallisuudelle. Tässä olisi oppimista kansallisella tasolla.
