Kansalaisvaikuttamisen päivää vietetään vuosittain lokakuun ensimmäisenä päivänä. Samana päivänä 120 vuotta sitten tuli voimaan vaalilaki, joka takasi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä naisille että miehille. Kansalaisvaikuttamisen päivänä kunnioitetaan myös ensimmäisen suomalaisen naisministerin ja merkittävän yhteiskunnallisen vaikuttajan, Miina Sillanpään (1866-1952), elämäntyötä. Lisäksi lokakuun ensimmäinen päivä nostaa esiin yhdistysten ja järjestöjen roolia yhteiskunnassa.
Mahdollisuus poliittiseen vaikuttamiseen tai osallistuminen vapaisiin vaaleihin ei ole itsestäänselvyys. Esimerkkiä yhteiskunnasta, jossa näitä kansalaisoikeuksia merkittävästi rajataan, ei tarvitse etsiä kaukaa. Kansalaisvaikuttaminen on paljon muutakin kuin äänestämistä vaaleissa. Se on mielipiteen ilmaisemista, keskusteluun osallistumista, yhteisöjen rakentamista ja epäkohtiin puuttumista. Tämä kaikki tapahtuu usein järjestötoiminnan kautta. Valitettavasti olemme viime aikoina saaneet todistaa järjestöjen toimintamahdollisuuksien kaventamista myös kotimaassamme.
Suomalainen demokratia rakentuu arjen pienistä teoista. Jokainen keskustelu, yhteinen päätös ja paikallinen aloite vahvistavat luottamusta, jota toimiva yhteiskunta tarvitsee. Vaikuttaminen ei ole vain näkyviä kampanjoita, vaan myös kuuntelemista, toisten tukemista ja yhteisten asioiden hoitamista.
Suomessa naisilla on ollut jo pitkään mahdollisuus olla aktiivisia vaikuttajia ja saavuttaa merkittävä asema politiikassa tai työelämässä. Silti naisten näkemyksiä voidaan edelleen vähätellä, heidän ulkonäköään kommentoida tai heidän mielipiteitään arvioida eri mittareilla kuin miesten. Erityisesti julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa näkyvä vaikuttaminen vaatii naisilta rohkeutta kohdata asiatonta kommentointia ja häirintää.
Ensi keväänä maassamme pidetään jälleen vapaat ja erilaisille poliittisille ryhmittymille avoimet eduskuntavaalit. Maailmassa, jossa demokraattinen päätöksenteko on monin paikoin uhattuna, on syytä muistaa, ettei demokratia ole valmis järjestelmä, joka toimii itsestään. Tarvitaan eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, jotka osallistuvat, tuovat esiin mielipiteensä ja tarvittaessa haastavat vallitsevia käytäntöjä.
Äänioikeutta ja mielipiteen ilmaisemisen vapautta kunnioitamme parhaiten äänestämällä. Kunnioitetaan myös toinen toistamme, kun kohtaamme vaalikentillä ja sosiaalisen median alustoilla.
Susanna Pirttiaho
Etelä-Savon keskustanaisten varapuheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
Viivi Immonen
Etelä-Savon keskustanaisten hallituksen jäsen, eduskuntavaaliehdokas (kesk.)