Pojat, me on hävitty tämä peli. Sellainen vaikutelma syntyy päätoimittaja Laitakarin (Länsi-Savo 5.6.22) eduskuntavaaliasetelmia pohtineen kirjoituksen otsikosta. Vaikutelma vahvistuu päätoimittajan voivotellessa alueen epäonnistunutta ehdokasasettelua, joka ei ole vielä alkuunkaan valmis. Huomiota kiinnittää myös rivien välistä luettava Etelä- ja Itä-Savon vastakkainasettelu.
On totta, että tuleviin vaaleihin lähdetään esimerkiksi Keskustan kannalta hyvin erilaisista asetelmista kuin aiempiin vaaleihin. Vaalipiiristä valittavien edustajien määrä tulee myös laskemaan. Kaikissa puolueissa saadaan tehdä lujasti työtä ihmisten aktivoimiseksi vaaliuurnille eikä sitä edesauta pessimistinen vaalituloksen maalailu jo tässä vaiheessa. Puhumattakaan ikiaikaisilta tuntuvien alueellisten kaunojen esille nostamisesta.
Päinvastoin. Nyt tarvitaan uskoa tulevaan! Etelä-Savo ja koko Kaakkois-Suomen alue on mittavien haasteiden edessä. Vastakkainasettelu eri alueiden tai Mikkelin ja Savonlinnan välillä ei palvele ketään. Kuopio kasvaa ja Tampere on maan vetovoimaisin kaupunkiseutu. Miksi? Siksi, että asiat osataan hoitaa yhdessä ja puhalletaan yhteen hiileen. Vähäväkisessä Etelä-Savossa ei ole todellakaan varaa eripuraisuuteen. Alueen molemmilla kaupunkiseuduilla on vahvuutensa ja roolinsa elinkeinoelämän ja kulttuurin saralla. Lisäksi on elinvoimaisia maaseutukuntia, joilla on edellytykset pärjätä jatkossakin. Otetaan yhteisistä vahvuuksistamme yhdessä kaikki hyöty irti.
