Lastensuojelun avohuollosta puuttuu Etelä-Savossa käsipareja. Tämän vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos edellyttää, että yhdellä sosiaalityöntekijällä saa olla asiakkaana enintään 35 lasta. Etelä-Savossa ei olla vielä päästy lain edellyttämälle tasolle, kuten Länsi-Savo 7.5.22 uutisoi.
Varautuakseen tiedossa olleeseen lakimuutokseen Essoten hallitus perusti joulukuussa avohuoltoon kuusi uutta sosiaalityöntekijän virkaa. Myös tehtäväjärjestelyjä on tehty ja sitouttamispalkkioita maksettu. Kyse ei ole siitä, etteikö sosiaalityöntekijöitä haluttaisi palkata. Kyse on siitä, että sosiaalityöntekijöitä ei hakeudu avoimiin virkoihin siinä määrin kuin olisi tarvetta. Ongelma on valtakunnallinen.
Miksi perussosiaalityö ei kiinnosta? Omista sosiaalityöntekijävuosistani on jo toistakymmentä vuotta aikaa, mutta jo silloin oli nähtävissä erilaisten lainsäädännöllisten ja hallinnollisten velvoitteiden lisääntyminen ihmisten kohtaamisen kustannuksella. Sosiaalityön asiakasmäärät ovat noista ajoista entisestään kasvaneet, perheiden tilanteet monimutkaistuneet ja moniammatillinen yhteistyö lukuisine palavereineen lisääntynyt.
Sosiaalityöntekijää revitään joka suuntaan ja usein pois sen kaikkein tärkeimmän ääreltä: tukea ja apua tarvitsevan asiakkaan luota. Vastuun paino ja riittämättömyyden tunne ovat sosiaalityöntekijän arjessa alati läsnä. Kuitenkin työ on myös hyvin antoisaa ja merkityksellistä niin asiakkaalle, työntekijälle kuin koko yhteiskunnalle, jos vain työnteon edellytykset ovat kunnossa.
Lastensuojelun henkilöstömitoituksen tarkoitus on varmistaa asiakastyön laatu ja työntekijöiden jaksaminen. Mutta uhkasakon uhallakaan ei varmisteta riittävää määrää käsipareja, jos työ itsessään ei houkuta. Yhä uusia velvoitteita ja mitoituksia säädetään samalla kun eri puolella Suomea on pula sekä työntekijöistä että rahasta. Sosiaali- ja terveysalan palkkauksen ohella keskusteluun onkin nostettava itse työ ja mitä sen on kohtuudella pidettävä sisällään. Hyvää tavoitetta eivät edistä merkittävät rahalliset sanktiot, ratkaisun avaimet ovat ihan toisaalla.
