Sote-kiinteistöt puhuttavat. Vääntö vuokrien alentamisesta Eloisan ja kuntien välillä on jatkunut jo pidempään. Lisäkierteen tuovat rakennusten suojeluvelvoitteet muun muassa Vaalijalassa Pieksämäellä. Sinänsä arvokas asia, rakennusperinnön vaaliminen, lisää hyvinvointialueen taloudellista taakkaa.
Kiinteistökustannukset ovat hyvinvointialueille jättimäinen kuluerä. Säästöpaineet kohdistuvat siten vääjäämättä myös tiloista aiheutuviin kuluihin. Seinistä säästäminen on järkevää. Sen sijaan se ei ole järkevää, että kuntia osoitetaan syyttävällä sormella ja painostetaan vuokranalennuksiin viittaamalla, että näin vältyttäisiin asiakkaiden vuokrankorotuksilta (mm. Länsi-Savo 12.8.2025). Syy kun ei ole kunnissa tai Eloisassa, vaan systeemissä.
Hyvinvointialueita synnytettäessä sovittiin, että kunnat vuokraavat omistamansa sote-kiinteistöt hyvinvointialueille määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja tietyllä vuokratasolla. Määräajan päättyessä kuluvan vuoden lopussa kunnilla on velvoite yhtiöittää sote-kiinteistönsä ja paloasemansa, jotta kuntalain kirjain täyttyy.
Kiinteistöyhtiö on osakeyhtiö siinä missä muutkin. Se joutuu vuokratasoa määritellessään ottamaan huomioon sen, että yhtiön toiminta on kannattavaa ja että esimerkiksi tarpeelliset korjausinvestoinnit saadaan tehtyä. Tilanteesta riippuen korjausvelkaa voi olla paljonkin ja tyhjilleen jäädessään tiloja voi olla vaikea hyödyntää.
Nykyinen lainsäädäntö pakottaa siis kunnat ja hyvinvointialueet pelaamaan toisiaan vastaan. Palloteltavaksi jäävät alueen asukkaat, jotka tuntevat säästöpaineet nahoissaan pelätessään palvelujensa puolesta ja lopulta maksaessaan koko lystin alati kasvavina kuluina.
Hyvinvointialueuudistus ei ole vielä valmis, vaan tarvitsee korjaussarjansa. Jotta säälliset palvelut saadaan säilymään niin Etelä-Savossa kuin muuallakin, kuntien ja hyvinvointialueiden on pelattava samaan maaliin. Pelisääntöjen päivittäminen on valtion vastuulla.
