Hyvinvointialueiden käynnistyminen kääntää uuden lehden sote- ja pelastuspalvelujen historiassa. Vetovastuu siirtyy kunnilta valtion rahoittamille alueille. Valmistelutyötä on tehty hiki hatussa ja vakuuteltu, että palvelut pelaavat myös uudessa mallissa. Näin varmasti onkin. Meillä Etelä-Savossa muutosta lieventää se, että palveluja on koottu leveämpien hartioiden alle jo aiemmin. Yhteensovittamista on siten jo tehty.
Etelä-Savon hyvinvointialueen eli Eloisan valmistelua on hallinnut keskustelu sairaalapalveluista. Edunvalvontatyö Savonlinnan sairaalan osalta on ollut tarpeellista ja se on tuottanut myös tulosta. Lainsäädäntöön tehdyt muutokset ja luvattu erillisrahoitus ovat luomassa entistä vahvempaa pohjaa sairaalan tulevaisuudelle.
Sairaalapalvelut ovat kuitenkin vain yksi osa Eloisan kokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa perusterveydenhuolto ja laaja sosiaalitoimen palvelusektori. Unohtamatta pelastus- ja turvallisuuspalveluja, jotka usein jäävät julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle. Apua ja tukea tarvitsevat niin mukulat kuin mummotkin hyvin arkisissa asioissa ja vaivoissa koko Eloisan alueella. Siksi onkin tärkeää kääntää katsetta yhä enemmän sinne, mitä tapahtuu sairaaloiden ulkopuolella.
Alijäämäiset talousarviot heti hyvinvointialueiden alkumetreillä ovat kaikkialla Suomessa valitettava tosiasia. Rahoitusvaje tulee tarkoittamaan myös Eloisan alueella toiminnan tehostamista ja palveluverkon tarkastelua. Kun taloushaasteisiin etsitään ratkaisuja, on syytä muistaa, että perustason palvelut ja niiden toimivuus on koko palvelujärjestelmämme kivijalka. Kun peruspalvelut eivät toimi, kuormittuu erikoissairaanhoito ja joudutaan turvautumaan yhä kalliimpiin palveluihin ja hoitomuotoihin. Siksi priorisointilistan kärkeen tulisi asettaa peruspalvelut ja varmistaa riittävän kattava, monialaisten sote-keskusten verkosto koko Eloisan alueella.
