Maaliskuussa julkaistun nuorisobarometrin mukaan suomalaiset 15-29 -vuotiaat kokevat ennätyksellistä epävarmuutta ja painetta erityisesti työelämään ja koulutukseen liittyen. Barometrin mukaan nuorten koulutustavoitteet ovat edelleen korkealla, mutta omien unelmien ja päämäärien tavoittelu aiheuttaa yli puolelle nuorista paljon paineita. Samalla asiantuntijat ovat huolissaan suomalaisnuorten koulutuksen tasosta, joka on jäänyt pahasti jälkeen muista pohjoismaista.
Suomessa on ollut pitkään vallalla mahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksen hankkimiseen taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Lasten määrän vähenemisen vaikutuksista perusopetukseen on keskusteltu paljon kuluvana talvena. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet vaikutukset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tulevaisuuteen. Moni maaseutukunnassa peruskoulunsa päättävä nuori joutuu koulutuspaikkaa valitessaan jo tällä hetkellä pohtimaan, onko opiskelu halutussa oppilaitoksessa käytännössä mahdollista. Kulkeeko julkinen liikenne tai uskallanko jo muuttaa pois kotoa? Tulevaisuudessa näiden kysymysten äärellä on yhä useampi nuori, mikäli oppilaitosverkko harvenee.
Valtion nuorisoneuvosto vetoaa, että koulutukseen ja kasvatukseen tulee panostaa pitkäjänteisesti. Näin tulee tehdä kaikkialla Suomessa. Jotta korkea-asteen koulutus olisi jatkossakin mahdollista jokaiselle sitä haluavalle nuorelle, tulee toisen asteen koulutuksen olla saavutettavissa myös kasvukeskusten ulkopuolella. Erityisesti pienet lukiot tarvitsevat erityishuomiota. Jos lukiokoulutus kunnasta lakkaa, sillä on kauskantoisia seurauksia nuorten mahdollisuuksiin valita haluamansa koulupolku. Omalla lukiolla on merkitystä myös kunnan elinvoiman kannalta. Tarvitaan uudenlaisia kunta- ja oppilaitosrajat ylittäviä yhteistyömalleja ja etäopetuksen järkevää hyödyntämistä, jotta mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuisi myös tulevaisuudessa.
